Pääntauti (Strangles)

  • Aiheuttaja: Streptococcus equi subsp. equi -bakteeri
  • Oireet: Kuume, syömättömyys ja sierainvuoto, myöhemmin pään alueen imu-solmukkeiden turvotus ja märkäpesäkkeet
  • Leviäminen: Pisaratartunta, voi levitä myös mm. ihmisten, varusteiden ja kuljetuskaluston välityksellä
  • Itämisaika: 3-6 päivää
  • Ennaltaehkäisy: Karanteeni, bakteerin kantajien tunnistaminen ja hoitaminen

Pääntaudin aiheuttaja on streptokokkibakteeri. Tauti tarttuu mutta ei ole niin helposti tarttuva kuin virustaudit, ja useimmiten vain osa tallin hevosista sairastuu Tartunta leviää hevosten välisessä kontaktissa sekä varusteiden, karsinarakenteiden ja hoitajan välityksellä. Bakteeri leviää ylempien hengitysteiden ja nielun limakalvoille, jotka tulehtuvat. Sieltä bakteeri etenee paikallisiin imusolmukkeisiin, jotka turpoavat ja niihin kehittyy paiseita. Tauti kestää tavallisesti 10-14 päivää, jona aikana paiseet kypsyvät ja puhkeavat. Hevoset erittävät bakteeria 2-3 viikon ajan oireiden häviämisen jälkeen. Taudista parantunut hevonen kehittää lyhytaikaisen (alle kaksi vuotta kestävän) vastustuskyvyn eli immuniteetin sairautta vastaan. Osa tartunnan saaneista hevosista jää taudinkantajiksi, joiden nielun ilmapusseissa bakteeri majailee. Bakteerin kantaja voi erittää bakteeria epäsäännöllisin välein vuosien ajan ja toimia siten tartunnanlähteenä muille hevosille. Taudinkantajat voidaan tunnistaa ilmapusseista tähystämällä otettujen näytteiden avulla.

Hevonen alkaa erittää bakteeria vasta muutaman päivän kuluttua kuumeen noususta. Säännöllisen lämmönmittauksen avulla uudet tautitapaukset voidaan periaatteessa tunnistaa ja eristää jo ennen kuin ne ehtivät levittää tautia. Bakteerin eritys sierainlimaan jatkuu useimmissa tapauksissa 2-3 viikon ajan.

Pääntaudin aiheuttajabakteeri voi päästä sairastuneen hevosen verenkiertoon ja levitä imukudoksiin ympäri elimistöä. Yleensä elimistön puolustusjärjestelmä kykenee silti torjumaan bakteerin. Joissakin tapauksissa näin ei kuitenkaan tapahdu ja paiseita kehittyy ympäri elimistöä, useimmiten vatsaontelon alueelle. Näiden märkäpesäkkeiden puhkeaminen voi johtaa hevosen kuolemaan. Pääntaudin aiheuttamat kuolemantapaukset ovat onneksi harvinaisia. Sisäelinten märkäpesäkkeiden lisäksi kuolemaan johtaneiden tapausten taustalla on usein tulehdus keskushermostossa, keuhkotulehdus tai hengityksen vakava vaikeutuminen nielun ahtautumisen seurauksena.

Uusien tulokkaiden eristäminen muista hevosista kolmeksi viikoksi on pääntaudin tärkein vastustustoimenpide. Jos tallissa on todettu pääntautia tulee hevoset pitää eristettyinä vähintään kolme viikkoa sen jälkeen kun viimeisenkin hevosen oireet ovat loppuneet. Jos sairaat hevoset on eristetty heti taudin puhjettua tallin muista hevosista, riittää oireettomien hevosten eristysajaksi 10 päivää. Pääntaudin aiheuttajabakteeri voi säilyä hevosen ulkopuolella tartuntakykyisenä muutamista päivistä kuukausiin ympäristöolosuhteista riippuen. Taudin leviämisen ehkäisemiseksi on siten erittäin tärkeää pestä ja desinfioida talli huolellisesti pääntautitapauksen jälkeen. Sairaiden hevosten käyttämät laitumet on hyvä pitää tyhjillään neljän viikon ajan.


Päätaudin torjunnassa huomioitavaa

  • Hevonen alkaa erittää bakteeria vasta muutaman päivän kuluttua kuumeen noususta.
  • Säännöllisen lämmönmittauksen avulla uudet tautitapaukset voidaan periaatteessa tunnistaa ja eristää jo ennen kuin ne ehtivät levittämään tautia.
  • Bakteerin eritys sierainlimaan jatkuu useimmissa tapauksissa 2-3 viikon ajan
  • Oireeton bakteerin kantaja voi erittää bakteeria epäsäännöllisin välein vuosien ajan. Bakteeri majailee hevosen nielun ilmapusseissa.

 

Pääntauti, Hyvinkään Hevossairaalan artikkeli