Virusarteriitti (Equine viral arteritis l. EVA)

  • Aiheuttaja: Hevosen arterivirus
  • Oireet: Kuume, silmä- ja sierainvuoto, silmien punoitus, jalkojen turvotus, alentunut suorituskyky ja luominen
  • Leviäminen: Pisaratartuntana lyhyellä etäisyydellä, astutuksen ja siemennyksen välityksellä, voi levitä myös mm. ihmisten, varusteiden ja kuljetuskaluston välityksellä
  • Itämisaika: 2-14 vrk (6-8 vrk siemennesteen välityksellä levitessä)
  • Ennaltaehkäisy: Karanteeni, hevosten osastoiminen ja hyvä hygienia

Virusarteriitti on lähes maailmanlaajuisesti levinnyt hevosten tartuntatauti. Virusarteriitin aiheuttamat oireet ja niiden vakavuus vaihtelevat huomattavasti eri maantieteellisillä alueilla ja eri hevosroduilla. Lämminverisillä ravihevosilla tautia esiintyy muita rotuja enemmän. Suurin osa virusarteriittitartunnoista ilmenee hyvin vähäisin oirein tai oireettomina. Toisinaan virusarteriitti voi kuitenkin aiheuttaa aikuisille hevosille hevosinfluenssan kaltaisia oireita, tiineille tammoille abortteja ja pikkuvarsoille vakavan keuhkotulehduksen. Taudin vastustusta hankaloittavat virusta siemennesteeseen erittävät oireettomat tartunnankantajaoriit.

Virusarteriitti leviää hengitysteiden kautta pisaratartuntana sekä astutuksen ja siemennyksen yhteydessä siemennesteen välityksellä. Sairastunut hevonen erittää virusta kaikissa eritteissään, joten myös likaiset kuivikkeet sekä ihmiset ja varusteet voivat toimia viruksen levittäjinä. Abortoitunut sikiö ja jälkeiset sekä sairaan hevosen karsinan kuivikkeet ovat erittäin tartuntavaarallisia. Sairastunut hevonen erittää virusta sierainlimaan ja muihin eritteisiin enintään kuukauden ajan sairastumisesta. Voimakkaimmillaan viruseritys on noin kahden viikon ajan sairastumisesta. Vain oriit voivat jäädä tartunnankantajiksi. Nämä oireettomat tartunnankantaja oriit erittävät virusta siemennesteeseen jopa vuosien ajan.

Virusarteriitin itämisaika on 2-14 päivää. Suurin osa sairastuneista oireilee vain lievästi. Tartunnan saaneilla hevosilla voi olla vähäistä lämmönnousua, turvotusta jaloissa ja mahan alla sekä heikentynyttä ruokahalua. Joskus oireena havaitaan ainoastaan alentunut suorituskyky. Vakavasti sairastuneilla kuume voi nousta korkeaksi (jopa 41 °C) ja kestää yli viikon ajan. Oireina voi ilmetä myös sierain- ja silmävuotoa, nokkosrokkoa sekä silmien sidekalvon turvotusta ja punoitusta. Suuri osa taudin oireista johtuu viruksen ominaisuudesta vaurioittaa elimistön pieniä verisuonia.

Siitosoreilla virus voi aiheuttaa tilapäistä (6-7 viikkoa kestävää) hedelmällisyyden heikkenemistä ja johtaa pitkäaikaiseen viruksen erittymiseen siemennesteeseen. Astutuksen yhteydessä siemennesteen välityksellä tarttunut virus ei yleensä aiheuta tammalle oireita. Tartunnan saanut tamma saattaa kuitenkin levittää tartuntaa muihin hevosiin noin kolmen viikon ajan siemennyksestä. Tartunnan saanut tamma erittää virusta hengitysteiden kautta.

Tiineelle tammalle hengitysteiden kautta saatu tartunta voi aiheuttaa luomisen. Virusarteriitin aiheuttamat luomiset ilmenevät tyypillisesti vasta kolmannen tiineyskuukauden jälkeen. Pikkuvarsoilla tauti ilmenee keuhko- ja suolistotulehduksina.

Taudista parantunut hevonen kehittää pitkäaikaisen, jopa useita vuosia kestävän, vastustuskyvyn sairautta vastaan.

Siitostammoja ja varsoja pyritään suojaamaan tartunnalta pitämällä ne erillään kilpahevosista. Uusien hevosten karanteeni pienentää virusarteriittitartunnan riskiä tallissa. Virusarteriittirokotetta ei ole tällä hetkellä Suomessa saatavilla.

Siitosoriiden tutkiminen virusarteriitin varalta auttaa tautitilanteen kartoittamisessa ja vastustustoimenpiteiden suunnittelussa.

Arteriittivirus säilyy elinkykyisenä talliympäristössä suotuisissa olosuhteissa, + 4 oC:een lämpötilassa, jopa yli kaksi kuukautta. Tallin pesu ja desinfiointi sekä likaisten kuivikkeiden asianmukainen hävittäminen on tärkeää tautitapauksen jälkeen. Luomistapauksen yhteydessä sikiö ja jälkeiset tulee siirtää pois tallista mahdollisimman nopeasti ja lähettää tutkittavaksi. Virus tuhoutuu helposti tavanomaisilla desinfektioaineilla.