Hevosten määrä Suomessa on kasvanut kolmen vuosikymmenen aikana 140 % (1980 yht. 31 500 hevosta, v. 2010 75 000 hevosta). Määrä tulee kasvamaan seuraavien vuosikymmenten aikana edelleen, ennusteen mukaan yli 70 %:lla, nykyisestä noin 130 000 hevoseen vuoteen 2030 mennessä.Hevosten määrä kasvaa n. 2000 hevosta / vuosi.

Toistaiseksi vajaa puolet hevosista sijaitsee maatiloilla. Ruotsin hevosmäärä on kasvanut 2000-luvulla noin 20 % edelleen 360 000 hevoseen. Näistä enää kolmannes sijaitsee maatiloilla. Jordbruksverketin tutkimuksen (2010) mukaan 75 % kaikista hevosista ja kaksi kolmasosaa kaikista talleista sijaitsevat suurissa taajamissa tai taajamien läheisyydessä. Alueellinen hevosmäärä on Suomessakin selkeästi riippuvaista väestön määrästä. Hevosia on eniten Etelä- ja Länsi-Suomen alueella.

8-10 hevosta työllistää keskimäärin yhden ihmisen. Alan työllistävyys on tällä hetkellä noin 15 000 ihmistä, joista arviolta 5 000 kokoaikaista ja 10 000 osa-aikaista työntekijää.

Yksi hevonen kuluttaa rehuihin vuodessa 1000 - 1500 euroa ja hevoselle ostetaan paikallisia liitännäispalveluja 1200 - 1400 eurolla. Koko hevosalan vuosittainen rahavirta Suomessa on noin 830 milj. euroa. 

Suomessa hevosalan yritystoiminnasta 75 % tapahtuu maatiloilla ja 17 % muutoin maaseudulla. Hevostilojen määrä tuskin tulee vähenemään siinä tahdissa, missä maatilojen määrä maassamme edelleen vähenee. Perinteiseen maatalouteen liittyvä viljelytoiminta vaatii vähintään 100 ha peltoalaa ollakseen kannattavaa. Rehuntuotanto ja laitumet tallin omaan käyttöön on usein kannattavaa peltoalojen ollessa pieniäkin. Hevonen sopii hyvin EU-tilatukimalliin. Hevosten laidunnuksella voidaankin hoitaa ja pitää avoimena myös taajama-alueen läheisyydessä olevia pirstoutuneita tai vaikeasti viljeltäviä peltoalueita. Kulttuurimaiseman kauneudella on yleisestä arvostuksesta johtuen kuitenkin myös taloudellista merkitystä.

Hevonen on maaseudun ja maaseutumaisen alueen vetovoimatekijä. Suomessakin on viime vuosina suunniteltu ja osin toteutettu hevoskyliä.