Hevonen on suuri, voimakas ja reaktioiltaan nopea eläin, joka kokee maailman hyvin eri tavalla kuin ihminen. Siksi sen hoitajalta vaaditaan taitoa. Hevosen käsittelyä oppii parhaiten hevosia käsittelemällä, aluksi kokeneen hevosihmisen opastuksella. Avain hevosenkäsittelytaitoon on hevosen tarpeiden ja lajiluonteen ymmärtäminen. Ongelmia syntyy, jos hevosta inhimillistetään tai se rinnastetaan lemmikkieläimeen. Ja mitä paremmin ihminen oppii tuntemaan hevoset ja niiden käyttäytymisen, sitä
turvallisempaa on hevosten kanssa toimiminen.

Hevosten käyttäytymistä ohjaavat vaistot, joiden perustana ovat aistit. Hevonen on saaliseläin, jonka tarkat ja herkät aistit auttoivat sitä selviytymään luonnossa petoeläimiltä. Nopea pako on usein hevosen ensimmäinen reaktio yllättäviin tilanteisiin ja asioihin. Tällaisia voivat olla äkkinäiset liikkeet tai kovat äänet sekä ihmisistä täysin normaalit asiat kuten sateenvarjon aukaiseminen tai pulkan vetäminen. Jos pakeneminen ei ole mahdollista, se voi puolustautua potkimalla ja puremalla. Hevosella on laaja näkökenttä, mutta se ei kuitenkaan näe suoraan taakseen muutoin kuin kääntämällä päätään. Hevonen kuulee ja haistaa ihmistä paremmin, ja saaliseläimenä se myös tulkitsee aistimuksensa eri tavalla kuin me. Kokemuksen kautta ihminen oppii ymmärtämään hevosen käyttäytymistä, kehon kieltä ja ennakoimaan sen reaktioita. Silti kokenutkin hevosihminen tulee silloin tällöin yllätetyksi.

Hevosten välillä on suuria eroja käsiteltävyydessä. Toiset hevoset ovat rauhallisempia, eivätkä reagoi ulkopuolisiin ärsykkeisiin niin helposti. Kannattaa kuitenkin muistaa, että pomminvarmoja hevosia ei ole.

Hevonen on laumaeläin. Laumassa hevosilla vallitsee arvojärjestys ja alempiarvoiset kunnioittavat luonnollisesti ylempiarvoisia. Ihminen on osa hevosen laumaa, ja hänen on saatava johtajan paikka oikeaoppisen hevosenkäsittelyn kautta. Hevosen ja ihmisen välisen arvojärjestyksen pitää aina olla selvillä, sillä suuri, kuriton eläin on vaarallinen.

Hevosen käyttäytymiseen vaikuttavat hyvin oleellisesti sen ikä ja sukupuoli. Varsan käsittely ja sen opettaminen ihmisen kanssa toimimiseen vaatii osaamista, jotta varsasta kouliintuu luottavainen ja helposti käsiteltävä hevonen. Oriiden luontaiseen käytökseen kuuluu nuoresta asti tietty rajuus, ja siksi ne soveltuvat harvoin aloittelijoille. Ruunaaminen on hyvä vaihtoehto oriille, joita ei ole hyväksytty jalostuskäyttöön. Tammat käyttäytyvät usein poikkeavasti kiima-aikoinaan tai puolustaessaan ja suojellessaan varsaansa.

Hevosen kohtelu varsaiästä lähtien vaikuttaa merkittävästi hevosen luonteeseen. Hyvät kokemukset ihmisen kanssa lisäävät hevosen luottamusta ja tekevät siitä yhteistyöhaluisen. Oikein ja johdonmukaisesti kohdeltu hevonen oppii kunnioittamaan ihmistä oikeudenmukaisena ja luotettavana "laumanjohtajana". Taitamaton käsittely saattaa tehdä hevosesta esimerkiksi epäluuloisen, hermostuneen, arvaamattoman, omapäisen tai huonotapaisen. Epätoivottujen tapojen karsiminen hevosen käytöksestä saattaa kestää vuosia.

Equipment and training risk factors associated with ridden behaviour problems in UK leisure horses

Hevosten käytösongelmat ratsastaessa ovat lisääntyneet Englannissa ja sillä voi olla vaikutusta sekä hevosten hyvinvointiin että ratsastajien turvallisuuteen.Siellä toteutettiin tutkimus, jonka tavoitteena oli tunnistaa riskitekijät harrastushevosten käytösongelmien taustalla. Tutkimus toteutettiin Internet-kyselynä ja tulosten taustalla on lähes 800 hevosen tarkastelu.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että käytösongelmien taustalla oli kolme selvää syytä:

• Satulan muotoilu ja sopivuus
       Yleissatuloilla oli enemmän ongelmia kuin kouluratsastus- tai metsästyssatuloilla

• Kavioiden hoito ja kengitys
       Kengitysvälin kasvaessa yli seitsemän viikon, käytösongelmat lisääntyivät.

• Keskittyminen liikaa tuloksiin ja runsas apuvälineiden käyttö

Ongelmia oli vähemmän niillä ratsastajilla, jotka viettivät enemmän aikaa hevosen kanssa myös valmennusten ulkopuolella sekä keskittyivät enemmän hevoslähtöisesti kuin tuloksellisesti.

Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta pystytään selvittämään syy- ja seuraussuhteita eri tekijöiden välillä, tavoitteena parantaa hevosen hyvinvointia ja sen ratsastajan turvallisuutta.

Jo Hockenhull, Emma Creighton 2012