Hevosrekisteri / hevosen passi

Jokaisella EU-alueella asuvalla hevosella pitää olla passi. Suomen Hippos ry myöntää rekisteröimilleen hevosille tunnistusasiakirjan eli hevospassin (aiemmin rekisteritodistus). Suomen Hippoksen myöntämissä ja hyväksymissä tunnistusasiakirjoissa on aina maininta Suomen Hippoksen hyväksynnästä. Suomen Hippoksen, Suomen Ratsastajainliiton tai muiden järjestöjen antamat kilpailukirjat eivät ole virallisia tunnistusasiakirjoja.

Passi on ennen kaikkea tunnistusasiakirja mutta sitä käytetään myös siihen, ettei tietyillä lääkeaineilla käsiteltyjä hevosia joutuisi elintarvikeketjuun. Tietyissä tautitapauksissa eläinlääkäri voi myös kirjoittaa passiin, ettei hevosta saa siirtää. Tällä tavoin pystytään taudin leviämistä ehkäisemään.

Miksi hevonen tarvitsee passin? Lainsäädännön mukaan hevonen luetaan tuotantoeläimiin. Jotkut lääkeainehoidot estävät hevosen käytön elintarvikkeeksi. Tällaisen hoidon eläinlääkäri merkitsee hevosen passiin.

Hevoselle, jonka teurastamista ei ole kielletty, saa käyttää tuotantoeläimille hyväksyttyjä lääkevalmisteita. Näiden lääkkeiden jäämien turvallisuus eläimistä saatavissa elintarvikkeissa on tutkittu ja niille on asetettu lääkevalmistekohtainen teurasvaroaika. Lääkitys on merkittävä lääkeainekirjanpitoon.

Tuotantoeläimille hyväksyttyjen lääkevalmisteiden lisäksi hevosille voidaan käyttää tiettyjä lääkeaineita, joiden turvallisuutta jääminä ei ole arvioitu. Näin on pyritty takaamaan mahdollisuus käyttää hevosille kaikkia välttämättömiä lääkkeitä. Näille lääkkeille on määrätty kuuden kuukauden varoaika. Hevonen saadaan teurastaa elintarvikkeena käytettäväksi siis aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun näitä lääkkeitä on viimeksi käytetty. Näistä eläinlääkäri merkitsee tunnistusasiakirjaan (=passiin) käyttämänsä tai määräämänsä lääkkeet, lääkityspäivämäärän sekä omat tietonsa. Eläinlääkärin on annettava selvitys hevosen omistajalle käytettyjen lääkkeiden varoajoista.

Jos hevosta lääkitään lääkeaineilla, joiden käyttö tuotantoeläimille on kielletty, hevoselle on annettava elinikäinen teurastuskielto. Hevosen omistaja vahvistaa teurastuskiellon allekirjoituksellaan tunnistusasiakirjaan (=passiin). Eläinlääkärin tulee informoida hevosen omistajaa siitä, että lääkitseminen tällaisella valmisteella estää eläimen teurastamisen. Lääkitsemiselle on saatava omistajan suostumus. Teurastuskielto on vahvistutettava lähettämällä tunnistusasiakirja Hippokseen. Tieto säilyy hevosen koko elämän ajan ja uuden omistajan on vahvistettava teurastuskielto Hippokseen. Jos hevosen tunnistusasiakirjaan on merkitty, että teurastaminen elintarvikkeena käytettäväksi on kielletty, sille voidaan käyttää lähes kaikkia lääkeaineita.

Jos hevoselle on tehty uusi passi, astuu sen myöntämispäivästä automaattisesti voimaan elinikäinen teuraskielto.

Vaikka kaikki hevoset eivät menekään teuraaksi ja sitä kautta elintarvikkeeksi, jokaisella hevosella pitää olla passi. Passin avulla voidaan välttää vaarallisten aineiden joutuminen elintarvikeketjuun.  Passi sisältää myös hevosen tiedot: ikä, rotu, suku, väri ja merkit.

Hevospassia käytetään hevosen tunnistamiseen mm. eläinlääkärihoitojen, rokotusten, näyttelyiden, myynnin, kilpailujen ja teurastamisen yhteydessä. Siksi on tärkeätä, että passi on siellä missä hevonenkin.

Hevospassin pitää olla mukana aina hevosta kuljetettaessa. Passiin on merkitty myös hevosen omistaja.

Lisätietoa Evira: Hevosten lääkitysopas

Jokaisella hevosella on oma tunnistenumero "henkilötunnus", joka merkitään passiin. Hevosen tunnistenumero on sama kuin rekisteröintinumero. Hevosilla on passissa valokuvan sijasta "ääriviivapiirros". Tähän piirrokseen tunnistaja merkitsee hevosen värin ja piirtää merkit sekä pyörteet. Tunnistuksen tekee hevosjalostusliiton virkailija. Varsasta kirjataan ylös väri ja merkit, otetaan veri- tai jouhinäyte DNA-tutkimusta varten sekä asennetaan mikrosiru.

Varsat mikrosirutetaan tunnistuksen yhteydessä ja mikrosirun numero merkitään passiin. Täten hevosen rekisterinumero sekä mikrosiru niputetaan yhteen. Mikrosiru laitetaan kaulaan, vasemmalle puolelle.

Suomessa on otettu käyttöön kansainvälinen UELN-numero (Universal Equine Life Number) vuodesta 2009 syntyneistä varsoista lähtien. UELN-numero on yhteensä 15 luvun sarja ja se voi sisältää myös kirjaimia. Sarjan kolme ensimmäistä numeroa muodostavat Suomen maatunnuksen 246, kolme seuraavaa järjestön tunnuksen 001 (Suomen Hippos) ja loput yhdeksän numeroa ovat hevosen rekisteritunnus. 1.1.2009 lähtien tunnistetuille ja Suomeen Hippokseen rekisteröidyille tuontihevosille ja -poneille jätetään alkuperäinen UELN-numero, mikäli sellainen on merkitty niiden alkuperämaan passiin. Hevoselle annetaan ensirekisteröinnin yhteydessä UELN-numero ja sama numero seuraa hevosen mukana läpi sen elämän.

Ennen vuotta 1997 Suomessa syntyneellä ja rekisteröidyllä hevosella tai ponilla on rekisteritodistus. Ennen vuotta 1990 rekisteröidyllä ratsuhevosella saattaa olla Ratsujalostusliitto ry:n myöntämä vihreä rekisterikirja. Kaikilla Suomessa vuonna 1997 tai sen jälkeen syntyneillä ja rekisteröidyllä suomenhevosilla sekä lämminverisillä ravihevosilla sekä vuonna 1998 tai sen jälkeen syntyneillä ja rekisteröidyllä lämminverisillä ratsuhevosilla tai poneilla on EU-hevospassi.

Suomessa syntyneen:

• Suomenhevosen passi (rek.todistus) on keltainen
• Lämminverisen ravihevosen passi (rek.todistus) on vihreä
• Hevosen ja ponin passi on vaaleanlila
• Hevoseläimen passi on valkoinen (sis. D=aasi, E=equidae)

Rekisterissä olevien lajimuutosten vuoksi ennen vuotta 2009 ratsuhevosilla ja poneilla käytettiin seuraavanlaisia passeja, jotka säilyvät ennallaan:

• Lämminverisen ratsuhevosen passi (rek.todistus) on vaaleansininen
• Ponin, islanninhevosen ja vuonohevosen passi (rek.todistus) on vaaleanpunainen
• Tilastohevosen (hevosen, jonka polveutumistiedot ovat puutteelliset, tai hevonen on eri rotujen risteytys) passi on vaaleanharmaa ja rekisteritodistus valkoinen

Ennen vuotta 1998 Suomeen rekisteröidyllä tuontihevosella on Suomen Hippoksen myöntämä rekisteritodistus (ravihevonen) tai rekisteritodistus/rekisterikirja (ratsut ja ponit). Vuonna 1998 tai sen jälkeen maahantuodun hevosen tunnistusasiakirja on EU-hevospassi (ratsut ja ponit lokakuusta 1999 lähtien) tai EU:n ulkopuolisen maan myöntämä hevospassi, jossa on Suomen Hippoksen rekisteröintimerkinnät.

Kaikki rokotukset tulisi merkitä hevosen passiin tai erilliseen rokotuskorttiin, mutta passiin merkittyinä ne kulkevat aina varmimmin mukana. Vain hevosen teurastamiseen vaikuttavat lääkeainekäsittelyt merkitään passiin, muuten lääkeainekirjanpitoon merkitseminen riittää.

Suomen Hippoksen myöntämän rekisteritodistuksen tai hevospassin kadotessa tulee kadonnut rekisteröintiasiakirja mitätöidä uuden hevospassin tilaamiseksi. Kadonneen rekisteritodistuksen/hevospassin mitätöiminen ja uuden tilaaminen tapahtuu täyttämällä vaaditut tiedot lomakkeeseen ja palauttamalla lomake Hippokseen.  

Anomuksen saavuttua Suomen Hippokseen kadonnut rekisteritodistus/hevospassi kuoletetaan mitätöinti-ilmoituksella Hevosurheilu-lehdessä. Uusi hevospassi tehdään viikon kuluttua ilmoituksesta, joten sen saamiseen menee noin 2 viikkoa. Tämä kannattaa huomioida esimerkiksi kilpailu- ja matkustusaikataulujen suunniteltaessa. Kun hevoselle myönnetään uusi passi Hippoksen passin tilalle, astuu sen myöntämispäivästä voimaan elinikäinen teuraskielto.

Ulkomaille ensirekisteröidyn hevosen passin kaksoiskappale tulee anoa siitä järjestöstä, joka passin on myöntänyt, heidän ohjeittensa mukaan. Usein kaksoiskappaleen hankkimista varten vaaditaan DNA-määritys sekä notaarin tekemä vahvistus hevosen omistusoikeudesta. Kaksoiskappaleen hankkii hevosen omistaja. Hippoksen rekisterimerkinnät tehdään sen jälkeen passin kaksoiskappaleeseen. Useissa maissa kaksoiskappaleen hankkimisen yhteydessä hevoselle astuu voimaan elinikäinen teuraskielto.

Ilmoita hevosen poistosta Suomen Hippokseen mahdollisimman pian hevosen kuoleman jälkeen. Muutoksen hevosen tietoihin voi tehdä myös Heppa-järjestelmän kautta jos omaa Oma Talli-tunnukset. Hevosilla on 1.1.2009 tullut voimaan ns. ketjuinformaatiovaatimus, jolla tarkoitetaan mm. sitä, että hevosen omistajan tai haltijan tulee sitä teurastamolle lähettäessään toimittaa teurastamolle muiden ketjuinformaatiotietojen ohella tiedot hevosen saamista varoajallisista lääkkeistä. Tietojen tulee olla teurastamolla viimeistään 24 tuntia ennen teurastettavan eläimen saapumista teurastamoon. Kuitenkin teurastamon tarkastuseläinlääkärin luvalla hevosen ketjuinformaatiotiedot voidaan toimittaa teurastamoon vasta hevosen mukana. Osana ketjuinformaatiota teurastamolle toimitetaan hevosen lääkityksestä seuraavat tiedot:

• Lähetettävälle hevoselle viimeisen kuuden kuukauden aikana käytetyt varoajalliset lääkkeet, niiden antamispäivämäärät sekä varoajat.
• Lähetettävälle hevoselle mahdollisesti viimeisen kolmen kuukauden aikana annetut varoajalliset rehut - niiden nimet, valmistajat, käytön lopettamisajankohdat sekä varoajat. Lääkitystä koskevien tietojen ohella ketjuinformaation osana teurastamolle toimitetaan myös muita hevosta ja sen pitopaikkaa koskevia tietoja. Tarkemmat ohjeet löytyvät Eviran Internet-sivuilta. Hippoksen internetsivuilta löytyy lomake, jota voidaan käyttää ketjuinformaation toimittamiseen. Teurastamolle otetaan vastaan vain hevosia, joilla on alkuperäinen hevosen tunnistusasiakirja mukanaan. Teurastamon tarkastuseläinlääkäri tarkastaa, että hevosella on tunnistusasiakirja. Lisäksi hän tarkastaa asiakirjan antamispäivämäärän sekä sen, että hevonen ja tunnistusasiakirja vastaavat toisiaan. 1.7.2009 jälkeen syntyneillä hevosilla tulee olla mikrosiru, jonka numero ilmenee tunnistusasiakirjasta. Lisäksi tarkastuseläinlääkäri tarkastaa tunnistusasiakirjan lääkityskohdat sekä sen, ettei eläimen teurastamista elintarvikkeeksi ole kielletty. Teurastetun hevosen kuolinajankohta merkitään tunnistusasiakirjaan ja teurastamo lähettää sen Hippokseen tai tieto teurastuksesta välitetään sinne muulla tavoin.

Lisätietoja www. hippos.fi.