Tallirakennus
Tallitiloilla on merkitystä hevosen hyvinvointiin. Hevonen ei arvosta kauniita puitteita tai koristeita, vaan siistit ja asialliset tilat ovat tärkeitä. Erityisesti talli-ilman laatu vaikuttaa hevosten herkkiin keuhkoihin. Ilmanlaatuun vaikuttavat kuivike ja heinän laatu sekä tietysti ilmanvaihtojärjestelmä. Jos tallissa ei ole koneellista ilmanvaihtoa, sekä tulo - että poistoilma-aukkoja tulee olla riittävästi, jotta ilma vaihtuu. Hevonen viihtyy huomattavasti viileämmissä tiloissa kuin ihminen, ethän lämmitä tallia liikaa, vaan lisää omaa vaatetustasi!
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa säädetään eläinsuojeluvaatimuksista, joita on noudatettava hevosten pidossa. Kaikkien eläinsuojien, myös vanhojen tallirakennusten, on täytettävä tilavaatimukset siirtymäkauden jälkeen viimeistään 1.1.2014.
Asetus määrittelee mittojen suhteen minimivaatimukset ainoastaan tallin korkeudelle sekä karsinoiden koolle.
Tallin korkeus Karsinan korkeuden on
koko karsinan osalta täytettävä asetuksen minimivaatimukset. Näin ollen
vaadittavan minimikorkeuden alittavat osat, kuten kattoparrut tai
viistokatto, eivät saa jäädä alle minimikorkeuden. Vaatimukset koskevat kaikkia talleja
ensi vuoden alusta alkaen. Uutta tallia rakennettaessa määräykset ovat
olleet voimassa jo 1.1.2001 alkaen. Edellä mainitut minimivaatimukset sekoitetaan usein MMM:n asetukseen, joka koskee ainoastaan
ELY-keskuksesta investointitukia hakevien hevosalan yrittäjien tiloja,
joihin tuet kohdistuvat. Edellä mainitun, tuettavan tallirakentamisen
asetuksessa on tarkempia vaatimuksia muun muassa käytäväleveyksistä,
oviaukoista, ikkunapinta-aloista ja ilmanvaihdosta. Katso lisää karsinan koko määräyksistä kohdasta Karsinat.
Kaikissa talleissa sisäkorkeuden
on oltava 1,5 kertaa hevosen säkäkorkeus, mutta aina kuitenkin
vähintään 2,2 m. Minimikorkeus 2,2 m riittää vain poneille ja
hevosille, joiden säkäkorkeus on enintään 146 cm.
Hevostalli ja -pihatto
Hevospihatto (pihattotalli, pihatto) on kolmi- tai neliseinäinen rakennus, jonka ympärillä on aitaus. Hevoset saavat itse päättää, ovatko ne lukona vai sisällä. Useimmiten pihatossa on useamman hevosen lauma.
Hevosten hoito pihatossa ei välttämättä ole sen helpompaa kuin perinteisessä talliympäristössäkään. Vaikka hevosia ei tarvitsekaan kuljettaa päiväksi ulos ja yöksi sisään, ne vaativat kuitenkin päivittäistä hoitoa. Hoitotyö on usein haastellisempaa, minkä vuoksi pihatoissa pidetään useimmiten varsoja, siitostammoja tai vain kevyessä käytössä olevia hevosia. Mitään varsinaista estettä sille, että pihatossa pidettäisiin myös kilpa- ja harrastehevosia, ei kuitenkaan ole.
Muut tilat
Muita mahdollisia tiloja ovat isommilla talleilla loimien kuivatus-/ja säilytystilat, leiritoimintaan soveltuvat ruokailu- ja majoitustilat.
Talliolosuhteet
- Talli siivotaan hyvin hevosten ollessa ulkona
- Turhaa lakaisua vältetään
- Käytetään hyvälaatuista ja pölyämätöntä heinää (esim. esikuivattua säilöheinää)
- Käytetään hyvälaatuista kuiviketta
- Tallin ilmanvaihtoaukkoja ei suljeta
- Talli pestään ja desinfioidaan kerran vuodessa
- Tallin ilmanvaihtoa tarkastellaan ja talli-ilmanlaatua mitataan tarvittaessa
- Talli-ilmaa tutkitaan aistinvaraisesti päivittäin (haistellaan…)
- Jos tallin lämpötila laskee talvella, voi ohutkarvaiselle tai klipatulle hevoselle laittaa loimen. Lämpimässä tallissa loimi sisällä kuitenkin enemmänkin haittaa hevosta!
Mitoitusperusteina käytetään minimille 60 m³/ h ja maksimille 400 m³/ h hevosta kohti. Poistoilma-aukkoja tarvitaan 0,1 m² hevosta kohti ja korvausilman tuloaukkojen tulisi olla kooltaan 2-3 kertaa poistoaukkojen pinta-ala.
Yli - 10°C :n ulkolämpötilasta lähtien saatetaan
tallissa tarvita ilmastointi liikalämmön poistoon
(Jansson, Särkijärvi. 2007).
sopeutuu hyvin myös kylmempään, mutta
lämpötilan vaihtelu ei saisi olla viittä astetta enempää vuorokaudessa. Tallin lämpötilan on parempi olla liian alhainen, kuin liian korkea. Korkea lämpötila lisää virtsasta haihtuvan ammoniakin määrää talli-ilmassa ja myös pölyisyyttä, jos ilman kosteus on samalla alhainen.
Hevonen tuottaa talli-ilmaan kosteutta hengityksen,
hikoilun ja virtsan kautta. Kosteus saattaa
lisääntyä myös sääolosuhteiden, rehujen tai
esimerkiksi hevosten pesemisen vuoksi. Tallin
optimaalinen ilmankosteus on 50-65%. Tätä suurempi kosteus lisää hevosen sairastumisen riskiä, sillä kosteus kuormittaa hengityselimistöä ja luo otolliset elinolosuhteet taudinaiheuttajille (Jansson, Särkijärvi. 2007).
Rakentaisinko tallin
Kaikkia talleja koskevista "Hevosten pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista" säädetään valtioneuvoston asetuksessa hevosten suojelusta. Kaikkien eläinsuojien on ollut täytettävä vaatimukset viimeistään 1.1.2014.
Ammattimaisesta tai muutoin laajamittaisesta hevosten pidosta on tehtävä kirjallinen ilmoitus aluehallintoviraston läänineläinlääkärille, jos täysikasvuisia hevosia on vähintään kuusi. Ilmoitukseen velvoittavaa toimintaa ovat mm. hevosten kasvattaminen tai vuokraaminen, ottaminen säilytettäväksi, hoidettavaksi, valmennettavaksi tai koulutettavaksi, opetuksen antaminen hevosten käytössä ja käsittelyssä tai muu hevosten pito. Myös toiminnan muutoksista tai lopettamisesta on ilmoitettava.
Jos sijoitat eläinten pitoon tarkoitetun rakennuksen tai aitauksen asemakaava-alueelle, ole yhetydessä kunnan terveydensuojeluviranomaisiin.
Hevostalli tarvitsee ympäristöluvan, jos se on tarkoitettu vähintään 60 hevoselle tai ponille. Ympäristölupa voidaan edellyttää myös luparajan alittavalta eläinmäärältä, jos talli sijaitsee pohjavesialueella tai siitä saattaa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille.
Muista, että hevonen on laumaeläin, joten sitä ei tulisi pitää yksin.Turvallisuusnäkökohdat
Haluan tietää enemmän
MTT/Hevostutkimus Helena Jansson, Susanna Särkijärvi 2007
Opas on julkaistu yhteistyössä Vapo Oy:n kanssa
Vaihtoehtoiset talliratkaisut ja ulkokatokset
Opinnäytetyö Savonia-ammattikorkeakoulu 2007: Kettunen, Kirsi-Maria; Laulumaa, Susanna
Kivinavetan muutostyöt nykypäivän talliksi ja rakennuskustannusten vertailu uudisrakennukseen
Opinnäytetyö Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2012: Kiviniemi, Sini; Raja, Tiia
EquineLife-hanke, Agropolis Oy
Toim. Inkeri Pesonen, Hanna Virtanen, Helena Jansson.
Milka Taivassalo, Iisalmi
Katriina Lehtimäki, Olli Kangas, Pirjo Suhonen, Savonia-ammattikorkeakoulu, Iisalmi
Arja Aalto, Ylä-Savon ammattiopisto, Kiuruvesi
Opinnäytetyö, Savonia ammattikorkeakoulu 2011: Massinen, Tuija