Hevosilla on erilaiset rehuntarpeet. Villit hevoset tarvitsivat ruokaa elääkseen kylmän talven yli, mutta työtä tekevän hevosen tarve on erilainen.

Rehuntarvetta laskettaessa erotellaan kasvavat hevoset ja aikuiset hevoset. Perusteena on ylläpitotarve ja sen päälle lasketaan hevosen käytön mukainen tarve, onko hevonen tiine tai onko se kasvuvaiheessa.

Hevosen rehuannos kootaan vastaamaan sen ravinnontarvetta. Tarve vaihtelee mm. hevosen käytön eli työmäärän mukaan. Perusrehut jaetaan karkea- ja väkirehuihin. Karkearehuja ovat laidunruoho, säilöheinä ja kuiva heinä. Väkirehuista yleisin on kaura, jonka lisäksi väkirehuihin luetaan mm. sokeripitoiset melassi ja melassileike sekä kasviöljyt.Markkinoilla on saatavana myös teollisia väkirehuja, jotka ovat joko täysrehuja tai tiivisteitä, joilla täydennetään perusrehuja. Hevoselle annetaan tarpeen mukaan myös kivennäis-, vitamiini- ja suolalisää. Helpoin tapa huolehtia hevosen perussuolantarpeesta on laittaa sille suolakivi karsinaan.

* * Suomen viralliset rehutaulukot ja ruokintasuositukset

* * HOPTI - ruokintaohjelma, Hevostietokeskuksen kehittämä, kotimainen hevosten ruokinnansuunnitteluohjelma. Ohjelmalla voidaan laatia hevoselle optimaalinen ja yksilöllinen, ruokintasuositusten mukainen ruokintasuunnitelma. (maksullinen)

* * Aikuisen hevosen rehuntarpeen laskenta (ruotsinkielinen)

Tärkein rehu hevoselle on aina hyvälaatuinen heinä. Hyvä heinä on ravinteikasta, homeetonta, pölytöntä, lehtevää ja hyvän tuoksuista. Heinä voi olla kuivaa heinää tai esikuivattua säilöheinää. Kesäisin heinän voi korvata kokonaan tai osittain tuoreella laidunruoholla.

Hevosen päivittäinen kuivan heinän tarve vaihtelee noin kuudesta kilosta aina reiluun kymmeneen kiloon saakka hevosen koon mukaan. Pikkuponin heinän tarve on vähäisempi. Säilöheinän annostelussa on otettava huomioon rehun kosteus. Märkää rehua on annosteltava kilomääräisesti enemmän, koska se sisältää enemmän vettä. Joutilaan ja vähällä käytöllä olevan hevosen koko energiantarve voidaan tyydyttää  hyvälaatuisella karkearehulla.

Väkirehuna hevosilla käytetään yleisimmin kauraa. Yksi litra hyvää kokonaista (ei litistettyä) kauraa painaa 550 - 600 g. Päivittäin syötettävän väkirehun määrä riippuu hevosen iästä, sukupuolesta, koosta, rodusta, valmennuksesta ja rehunkäyttökyvystä. Kaura-annoksen enimmäismäärä paljon liikkuvalle isolle hevoselle on 4-5 kg päivässä. Seuraponina elävälle shetlanninponille riittää hyvän mielen kourallinen.

Muita hevosille syötettäviä väkirehuja ovat mm.melassi ja teolliset lisä- sekä täysrehut.

Hevosen yksilöllisen ruokinnan suunnittelun tukena on hyödyllistä käyttää rehuista tehtyjä rehuanalyysejä. Erityisesti kilpahevosen, raskasta työtä tekevän hevosen, varsan ja siitostamman perusrehuja joudutaan usein täydentämään lisäenergialla tai -valkuaisella sekä kivennäisillä ja vitamiineilla.

* * Rehuanalyysi ja sen tulkinnasta

Rehuanalyyseja tekevät mm. seuraavat laboratoriot:

Valio Oy, aluelaboratorio (Artturi), PL 337, 60101 Seinäjoki

Viljavuuspalvelu Oy, PL 500, 50101 Mikkeli

Suomen Ympäristöpalvelu Oy, Sammonkatu 8, 90570 Oulu

Novalab Oy, Lepolantie 9, 03600 Karkkila

Eurofins Scientific Finland Oy,
     PL 75, 21201 Raisio
     Hatanpäänkatu 3 A, 33900 Tampere

Ruokintaan kannattaa perehtyä kirjallisuuden sekä kokeneemman henkilön opastuksella. Sairaiden ja toipilaiden hevosten ruokinnassa opastaa eläinlääkäri. Hevosen lihavuuskuntoa tarkkaillaan kokeilemalla kylkiä. Kylkiluiden tulee tuntua selvästi, mutta ne eivät saisi näkyä. Sopusuhtainen hevonen liikkuu mielellään ja on pirteä ja terveen näköinen. Liian laiha hevonen on usein apea,haluton ja sen karva on kiilloton ja suttuinen. Jos hevonen on laiha, kannattaa tarkistaa sen hampaat ja antaa sille loishäätölääkitys. Liikalihavuus on nykyään yleinen ongelma hevosilla. Se rasittaa hevosen jalkoja ja muuta terveyttä. Tällöin hevonen on usein haluton liikkumaan ja se saattaa väsyä helposti.

* * Katso lisää kuntoluokituksesta (myös painolaskuri)!